Hola amigos!

Lensin Lissabonista 10h Rioon, jossa odottelin pari tuntia ja lensin pari tuntia vielä lisää Buenos Airesiin. Matkalaukun vetokahva ja vetoketjun vedin olivat hajonneet lentojen aikana. Se laukku on muutenkin vanha ja siitä on jo yhden taskun vetoketju rikki. Taidan lähteä laukkuostoksille ennen seuraavaa kohdetta.

Lentokentällä en jaksanu jonottaa rahanvaihtoon, vaikka olin varannut euroja mukaan käteisenä muutaman kympin. Nostin automaatista 1000 pesoa (n. 50e jos oikein muistan). Se sylkäs mulle kaks 500 seteliä, eikä se kelvannut kioskin myyjälle, kun halusin ostaa vettä ja rikkoa rahaa joukkoliikennekorttia varten. Menin turisti-infoon (yhä lentokentällä), ja sain sieltä joukkoliikennekortin ilmaiseksi (miinuksella 25 pesoa eli kortin hinnan verran) ja sitä varten infon nainen näpytteli mun tiedot koneelle. Hän neuvoi mulle bussin, jolla pääsen keskustaan, oikean pysäkin ja miten saan mun setelit pienemmiksi. Viereisessä pankkitoimipisteessä erittäin ystävälliset ihmiset vaihto mun 2 x 500 setelit satasiksi. Halleluja! Sain kioskista vettä ja pikkurahaa. Yläkerrassa oli masiina, jolla ladattiin kortti. Ei englanninkielisiä ohjeita, ja meikä ei espanjaksi osaa kuin "si" ja "no". Muukalainen hädässä siis. Mua autto ainakin kolme ihmistä ja lopulta sain korttiin rahaa. Laukkasin bussipysäkille, jonne sopivasti tuli bussi nro 45. Luin hetken infosta saamiani ohjeita, ja en saanut naisen piirustuksista enää ihan selvää, pitikö mun olla bussissa 45 vai 145. No bussissa oltiin ja sormet ristissä toivoin parasta. Mun kaverit tietää miten surkea oon suunnistaa ja varsinkin bussissa! Itseäkin hirvitti tämä missio. Mun onneksi Buenos Aires on todella helppo paikka, ja bussikin oli oikea. Täällä tiet menee ihan suoraan, eikä kiemurtele. Jokainen korttelinväli on n. 100 metriä. Näin korkean tornin, joka oli kartassa ja missä mun piti jäädä pois. Löysin hotellin, joka oli pysäkin vieressä. Kaikki meni siis paremmin kuin hyvin!

Jose de San Martinin patsas

Jose de San Martin johti itsenäisyyssotaa, jossa mm. Argentiina sai itsenäisyyden (1812) Espanjan vallan alta. Argentiinan lisäksi hän edesauttoi Chilen ja Perun itsenäistymisyä. Jose de San Martin on hyvin pidetty historian henkilö argentiinalaisten keskuudessa. 

On kuulemma epätavallista, että argentiinalaiset ovat niin yhtä mieltä jostain asiasta. Sanotaan, että argentiinalaiset ovat äärimmäisiä ihmisiä. Kuulin myös termit bullshitters ja sweet talkers meidän kävelyoppaan suusta, kun hän kuvaili ihmisiä. Kierroksen aikana joku nuorimies lähetti mulle lentosuukkoja, mikä oli mun ensikosketus tähän "chamuyo" kulttuuriin. 

Muistomerkki Falklandin sodassa 1982 kuolleiden muistoksi

En voi referoida koko Argentiinan historiaa, vaikka haluaisin. Se on todella mielenkiintoinen sisältäen sotilasvallankaappauksen, diktatuureja ja räiskyviä poliittisia persoonia, joista Evita Peronin tarina on yksi kuuluisimpia. Yritän ehtiä käymään hänen haudallaan Recoletassa matkanj aikana.

Palatsia palatsin perään

Yksityisasuttu palatsi

Iglesia Nuestra Senora Del Pilar, Recoleta

Obelisco

Obelisco on kaupungin perustamisen muistomerkki. Sijaitsee 9 de Julio avenuella, ja helpottaa mun suunnistamista huomattavasti! Tän perusteella osasin hypätä bussista pois oikeessa kohdassa.

Ekan päivän perusteella sanoisin, että ei kannata pelätä taskuvarkaita, ryöstöjä tai kielitaidottomuutta. Mun kauhukuvat on muuttuneet. Nyt hirvittää kuinka kovasti ihastun Etelä-Amerikkaan, ja tuleeko tästä Aasian lisäksi mantere, josta en saa tarpeekseni! Kaikki aika ja raha menee matkailuun maailman ääriin. Pakko opetella enemmän espanjaa ennen seuraavaa kertaa. Nyt osaan tilata kahvin, maitojen ja sokerien kanssa tai ilman. Vesi on onneksi sama kuin portugaliksikin. Kun tulee joku ongelma, niin osoittelulla pärjää. En oo vielä kertaakaan hävinnyt näitä "ummikko ulkomailla" tilanteita.